Hanke on toteutettu vuosina 2008–2011 Espoon ja Vantaan kaupunkien, Laurea – ammattikorkeakoulun ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun yhteistyönä.
 
Hankkeen tavoitteena on ollut vanhusten avopalveluiden uudistaminen ja kehittäminen. Toimintatavassa on ollut keskeistä verkostojen ja verkosto-osaamisen kehittäminen.
 
 

Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen -hanke verkostoi ja uudistaa vanhustyötä

Kehittämishankkeen tavoitteena on vanhusten avopalvelujen kehittäminen niin, että rakenteellinen muutos laitoshoidosta avopalveluihin toteutuisi. Hankkeessa on kehitetty vanhusten avopalveluita niin, että mahdollisimman moni ikääntynyt voisi asua omassa kodissaan. Molemmissa kaupungeissa on kehitetty verkosto-osaamista ja verkostojohtamista ja Vantaalla kehittämistyö on kattanut ’lähes koko paletin’ ikääntymispoliittisen strategian teosta uusien menetelmien ja innovaatioiden sekä työntekijöiden osaamisen kehittämiseen. Kehittämishanke itsessään toimii verkostoperiaatteella ja kunkin osaprojektin kehittäjätiimi vetäjineen on ollut keskeinen tässä työssä. Hanke on toiminut reilun kaksi vuotta ja on kolmevuotinen. Sitä rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto, Uudenmaan ELY-virasto sekä Espoon ja Vantaan kaupungit.

 

Vantaalla kehittämistyötä ovat tehneet Laurean ja Kauppakorkeakoulun tutkijat, lehtorit  ja yliopettajat sekä noin 70 kaupungin työntekijää ja Senioriosaajaa. Senioriosaajat ovat Laurean ja ko. kaupunkien yhteistyössä kouluttamia vapaaehtoisia, joilla on ollut tärkeä rooli hankkeen monissa työryhmissä. Espoossa on keskitytty verkostojen ja verkosto-osaamisen kehittämiseen ja sielläkin on ollut suuri määrä kentän kehittäjiä, noin 50, aktiivisina toimijoina.

 

Kehittämistyön verkostomaisuus

Kehittämistyötä on tehnyt kussakin osaprojektissa moniammatillinen kehittämisryhmä, joka on koottu osa-alueen tarpeiden mukaan. Kehittämisryhmät ovat työskennelleet työpajoissa noin kerran kuukaudessa ja tarpeen ja sisällön mukaisesti on järjestetty laajempia verkostopajoja. Esim. gerontologisten (nyk. vanhustenkeskus) keskusten kehittämistyössä ja kotihoidon ja terveyspalvelujen yhteistyön kehittämisessä on järjestetty useita isoja verkostopajoja. Esimerkiksi huhtikuussa 2010 järjestetyssä kotihoidon ja kuntoutuspalvelujen verkostopajaan kutsuttiin noin 50 työntekijää ja tavoitteena oli kehittää yhteisten asiakkaiden akuuttia kotihoitoa esim. asiakkaan kotiutuessa sairaalasta kotiin. Toinen tavoite oli suunnitella yhdessä kotihoidon työntekijöistä valittujen Kuntoutusvastaavien tuki- ja kehittämisprosessia.

 

Osaprojektit ovat jakaantuneet kehittämistavoitteiden mukaisiin työryhmiin, jolloin esim. Omaishoito kehittyy –osaprojektin kolmessa työryhmässä on kehitetty omaishoitajien tuuraajapalvelua, omaishoidettavien ’huilipistettä’ sekä omaishoidon esitettä. Omaishoitajien tuen kehittämiseen liittyy osaltaan myös Seniorineuvolan toiminta, jota on kehitetty hankkeessa Vantaalla. Osa Seniorineuvolan työstä kohdentuu yli 65-vuotiaisiin omaishoidon tuen piirissä oleviinomaishoitajiin ja osa 75-vuotiaisiin, joita kutsutaan ns. terveystapaamiseen, jossa laajasti kartoitetaan iäkkäiden terveyttä ja pärjäämistä kotona. Jokaisessa osaprojektissa on valittu 3-4 kehittämiskohdetta ja aktiivisen työryhmätyöskentelyn ja pajojen avulla on saatu myös paljon aikaan.

 

Yksi tärkeimpiä kehittämiskohteita hankkeessa on ollut Vantaan ikääntymispoliittisen ohjelman, Viksun, laadinnan tuki – jälleen verkostossa. Viksu valmistui helmikuussa 2010 ja jalkauttaminen on käynnissä. Viksu on osa Yhteinen vastuu hyvästä vanhuudesta –osaprojektia, jossa on kaikkien kaupungin toimialojen yhteistä kehittämistoimintaa. Erityisesti mainittakoon Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden ja Vanhus- ja vammaispalvelujen yhteistyönä 3.5.2010 käynnistämä Seniori-infotoiminta (puhelinneuvonta ja Yhteispalvelupisteessä tapahtuva) osana Vantaan yhteispalvelutoimintaa sekä Senioriosaaja-toiminta ja –koulutus, jota on alusta saakka tehty Laurean ja Vantaan kaupungin yhteistyönä. Tulevaisuuden haasteina on senioreiden osaamisen arvostuksen nostaminen laajemminkin esim. 5.4.2011 järjestettävän seminaarin avulla ja Senioriosaajatoiminnan organisointi- ja tukimuotojen kehittäminen.

 

Kehittämistyö LbD-toimintana

Vanhusten avopalveluja onkin hankkeessa kehitetty laajalla rintamalla ja verkostopajojen avulla tuettuvanhusten palvelukeskustoiminnankäynnistymistä Myyrmäessä, Simonkylässä ja Koivukylässä. Kuntouttava päivätoiminta on näissä palvelukeskuksissa yksi keskeinen palvelumuoto ja päivätoimintahenkilöstön osaamisen kehittäminen osa hanketyötä. Päivätoiminnassa sosiokulttuuriset menetelmät ovat arkipäivää ja hankkeen myötä on edelleen kehitetty kokeilujen avulla erilaisten taidemenetelmien (esim. musiikki ja kuvataide) käyttöä kuntouttavassa työssä.

 

Opiskelijoiden rooli hankkeessa on ollut monipuolinen: he ovat esimerkiksi osallistuneet osaprojektien kehittämistoimintaan, tehneet erilaisia selvityksiä ja koonteja jonkin alueen palvelutarjonnasta, tehneet toiminnallisia menetelmäkokeiluja ja vetäneet ryhmätoimintaa omaishoitajille. Opiskelijat ovat olleet hankkeen ’nuorempia kehittäjiä’, joiden mukana olo on mahdollistanut monia asioita ja usein tuonut uuden näkökulman kehitettäviin asioihin.

 

Hankkeessa on toimintatutkimuksellinen ote, joten koko ajan on kerätty erilaisia aineistoja, joita tutkimalla on viety osaprojekteja eteenpäin. Yhtenä esimerkkinä ovatKirjaamistalkoot, jossa kehitetään vanhusten avopalveluiden henkilöstön hoitosuunnitelma- ja dokumentointiosaamista. Jokaisesta tiimistä on valittu Kiva eli kirjaamisvastaava, joka puolestaan kouluttaa ja ohjaa oman tiiminsä jäseniä kirjaamiseen liittyvissä asioissa. Kivat saavat tehtäväänsä koulutusta ja ohjausta ja jokaisen koulutuspäivän alussa ja lopussa kerätään aineistoa siitä, mitä he ovat oppineet ja miten vieneet oppimaansa työpaikoilleen. Kirjaamistalkoot on kuvaava nimi, sillä 35 Kivan avulla tavoitetaan ja vaikutetaan 350 työntekijän dokumentointiosaamiseen.

 

Teksti: Hannele Niiniö

 

 

                                                                       Kuva: R. Rajala